Mulla o myäs oikotasossa (Inca) samanlaine "konkka" ja muistan kuulleeni että tavallaan muuttaisi valovirtavehjettä voimavirtavehkeeksi. Eli saataisiin enemmä voimaa moottorista, en tiärä pitääkö paikkaansa.

Se on sähkömoottorin punnus joka potkaisee koneen käyntiin. Toisin kun kaappikellossa sen ei pidä välttämättä roikkua. Sen pitää olla koneen mukana, siksi se on siinä virtanarulla kiinni. Mamikset sen jopa ruuvaavat koneeseen kiinni.

Vesa

muoks.
Kondensaattori antaa virtasysäyksen käynnistysvaiheessa, se ei lisää moottorin tehoa.

Ei ihan niinkään. Tuo kondensaattori kääntää verkkovirran vaihetta 180 astetta, koska moottorit on noissa kolmenapaisia oikosulkumoottoreita. Eli jotta moottori pyörisi tarvii moottorin navoissa olla vaihe-ero. Voimavirralla tämä tulee luonnostaan, siis vaihe-ero vaiheiden välille. Koska generaattori pyörii voimalaitoksella ja vaihe-ero tulee tästä. Verkkovirralla täytyy vaihe-ero luoda keinotekoisesti, vaikka kondensaattorilla.

Ei. Moottorit on yleensä samoja näissä vehkeissä oli se sitten valo- tai voimavirta. Ne on vain kytketty eri tavalla. Tehoa ja vääntöä valovirralla käytettävissä on toki paljon vähemmän.

Kyllä näin uskoisin. Alla kytkentä. Kuvat ja teksti otettu suomenkielisestä wikipediasta.

Yksivaiheinen tähtikytkentä

Kuvassa yksivaiheinen tähtikytkentä jossa vaihe (L) on kytkettynä pisteeseen U1, toista vaihetta vastaa piirin nollajohto ja kolmas vaihe on korvattu nollan ja pisteen V1 välisellä kondensaattorilla.

Oikealla oleva suorakulmio on myös kaavio oikosulkumoottorin kytkentäkotelosta. Yllä olevat kolme napaa ovat käyttöjännitteen vaiheille, ja alla olevat navat taas staattorikäämityksen toiseen päähän kytketyt navat. Kyseisessä kaaviossa kaikkien käämien päät ovat yhdistettyinä, eli moottori on kytketty tähteen.

+

Käämit kuvaa tässä siis oikosulkumoottorin käämejä, joihin indusoituva magneettikenttä saa siis moottorin pyörimään. Tuo kondensaattori "simuloi" kolmannen vaiheen, eli kääntää valovirran vaihetta moottorin pyörimissykliin sopivaksi. Tällaisen moottorin pystyy kytkemään myös suoraan kolmelle vaiheelle toimivaksi. Näin tehdään usein, koska on halvempaa valmistaa peruskone samana ja muuttaa kytkentää eri käyttötarkoituksiin sopivaksi, kuin valmistaa konetta eri moteilla. Sitähän ne jenkkilässä itkee, kun eurooppalaiset koneet pitää niin helvetinmoista mekkalaa, koska niiden sähkön taajuus on 60 Hz, jolloin koneet pyörii nopeammin

Tässä aika kattava materiaali eri söhkömoottorityypeistä.
http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/honHar/ma/SVTEK_S%C3%A4hk%C3%B6moottorit_1.pdf
Sivulla 8 kuvissa 8 ja 9 kytkennät "potkulla" ja ilman.

Vesa

Terähuolloista vaan hintaa kyselemään.

Malmin Terässä näemmä ollut 3x20 terä alta euron sentiltä. Ilman reikäkuvaa, reikäkuvallisen hinta on varmasti toinen.

Täällä jossain oli joskus juttua että höylän teriä sais jostain metritavarana suht edullisesti, muistuiskohan jollakin vielä mieleen ?
Terien koko on 260mm x 25mm x 3mm. Englannista saa tilattua noin kolmen viikon toimitusajalla B20 tarkotettuja hss teriä hintaan 45£/pari + pkt.

Mulla olisi 250 pitkiä teriä, joita voi käyttää 260 levyisessä koneessakin hiukan limitäen asentaen, eihän aivan reunoissa juurikaan höylätä. Scheppachissani ainakin toimi hyvin. Suraavan kokoisia leveyksiä löytyy, paksuudet 3 mm:

 18mm /2 kpl (mm. Scheppach), 25 e/pari, 23mm/2 kpl, 27 e/pari, 25mm/6 kpl, 14 e/kpl, 27mm/3 kpl, 15e/klp.

Tarvittaessa voin myös hiotuttaa sopivaa leveyteen 6e kpl

Jo liian kapeiksi Scheppahiin hiotut 13,6 mm leveät, 260mm pitkät  terät (2kpl) saa 5 e/kpl, jos vaikka soveltuisiavat muuhun kättöön.MYYTY
Joissakin terissä on merki EDESSO 18% Wolfram, Germany